Mistä on Pienryhmäkoti Mäntykumpu tehty?
Mäntykumpu on tehty läsnäolosta, kohtaamisista, lämmöstä ja ilosta. Se on tehty osaamisesta, ymmärtämisestä ja isosta tahtotilasta.
Voisin loputtomiin puhua sijoitetun lapsen oikeudesta hoivaan ja huolenpitoon. Voisin loputtomiin puhua myös siitä miten erityisesti nämä lapsukaiset tarvitsevat rinnalleen välittävän ja huolehtivan aikuisen. Nämä lapset tarvitsevat rinnalleen aikuisen, jolla on valtaisa tahtotila olla lapsen tunteiden tulkki, olla peili lapsen mielenmaisemaan, olla rakennusmestari uusien kokemusten rakentuessa ja olla toivon ja mahdollisuuksien ylläpitäjä.
Jo pelkästään se, että lapsi sijoitetaan oman perheen ulkopuolelle on todella iso muutos kenen tahansa lapsen elämässä. Ja mitä kaikkea lapsi onkaan kokenut ja käynyt läpi ennen sijoitusta. Nämä ovat asioita ja tapahtumia, jotka ovat läsnä meidän jokapäiväisessä arjessa. Lapsen sijoittaminen oman perheen ulkopuolelle on toimenpide, jota ei koskaan tehdä vähäisin perustein. Siinä vaiheessa, kun lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, esimerkiksi meille Mäntykumpuun, on lapsen ja perheen elämässä tapahtunut jo monia asioita, jotka ovat varmasti olleet lapsen mielelle mullistavia kokemuksia. Vaikka sijoitus olisi ehdottomasti lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi täysin oikea ratkaisu, jo itse prosessi voi herättää lapsessa paljon turvattomuutta jo ennestään turvattomassa mielessä. Joten voi jopa sanoa, että näillä lapsilla on oikeus oireilla. Heillä on oikeus voida huonosti. Pienin askelin lähdemme rakentamaan luottamusta ja korjaavia kokemuksia.
Mäntykummussa traumaosaaminen ja korjaavien kiintymyssuhdekokemusten mahdollistuminen ovat osa jokapäiväistä kuntouttavaa arkea. Kuntouttava arki rakennetaan monesta pienestä elementistä ja yksi erittäin tärkeä elementti on ymmärtäminen. Ehkäpä jopa puhuisin mieluummin traumaymmärtämisestä kuin traumaosaamisesta. Jotta voimme rakentaa lapsen tarpeita vastaavan kuntouttavan arjen on meidän ymmärrettävä monia elementtejä lapsen sen hetkisestä elämäntilanteesta ja voinnista, sekä ymmärtää aikaisempien tapahtumien ja kokemusten vaikutukset nykyhetkeen. On ymmärrettävä useiden ja mahdollisesti pitkittyneiden traumakokemusten merkitys. On ymmärrettävä miksi lapsi oireilee siten kuin hän oireilee. On osattava edetä riittävän pienin askelin. Trauma- ja kiintymyssuhdetyön perustana on rakentaa turvallinen arki. Lapsi saa olla lapsi. Aikuinen huolehtii ja kantaa arjen vastuun.
Tässä työssä ei tehdä hokkus pokkus -temppuja. Tässä työssä maltti on valttia. Haavojen ja traumojen hoitaminen vaatii aikaa. Se vaatii pohjalle luottamussuhteen ja kiinnittymisen. Vasta tämän jälkeen voidaan rakentaa kuntouttavaa hoivaa. Mäntykummun arki koostuu monista pienistä elementeistä. Kohtaaminen, läsnäolo, turvallinen aikuisjohtoinen arki ja kiintymyssuhteet. Ja tähän vielä mausteeksi ymmärtämistä, vahvaa ammatillista osaamista, iloa, reippautta ja malttia. Näistä on Mäntykumpu tehty.
Poutaisin terveisin,
Terhi Blomberg
yrittäjä
psykiatrinen sairaanhoitaja (AMK)
sosionomi (AMK)
psykoterapeutti (KKT)